Kun endoteeli voi huonosti – hiljainen alku monille sairauksille

Kun endoteeli voi huonosti – hiljainen alku monille sairauksille

Edellisessä Endoteeli - unohdettu elin blogikirjoituksessa kerroin, mitä endoteeli on ja miksi se on yksi kehomme tärkeimmistä – mutta usein unohdetuista – elimistä.

Nyt on aika katsoa, mitä tapahtuu silloin, kun endoteeli ei enää toimi niin kuin sen pitäisi. Ennen kuin käyn läpi mitä tapahtuu, kun endoteeli tulehtuu ja vaurioituu, kerrataan, mitä kehossa tapahtuu silloin kun endoteeli on terve.

Tämä on koko endoteeliajattelun ydin.

VAIN TERVE ENDOTEELI VOI TOIMIA

🌿 Mitä kehossa tapahtuu, kun endoteeli on terve? 

Kun endoteeli toimii niin kuin sen on tarkoitus, verisuonet pysyvät joustavina ja koko verenkierto toimii saumattomasti:

• endoteeli tuottaa riittävästi typpioksidia (NO) 
• verisuonet ovat joustavia 
• verenkierto on sujuvaa 
• tulehdus pysyy hallinnassa 
• veri ei tartu verisuonen seinämään eikä muodosta hyytymiä 
• kudokset saavat happea ja ravinteita

🔴 Mitä tapahtuu, kun endoteelin tulehdus pitkittyy?

Endoteelin vaurio tai tulehdus käynnistää ketjureaktion, joka etenee usein hitaasti ja huomaamatta.

1. Typpioksidin tuotanto heikkenee

• verisuonet eivät enää rentoudu 
• normaalisti verenkierto heikkenee
• verisuonet alkavat jäykistyä

 -> Tämä on usein ensimmäinen ja näkymätön vaihe.

2. Verisuonen sisäpinta muuttuu “tahmeaksi”

Terve endoteeli on sileä ja liukas.
Vaurioitunut endoteeli: 

• alkaa kerätä tulehdussoluja
• sitoo LDL-kolesterolia
• houkuttelee verihiutaleita

 -> Tämä luo pohjan ateroskleroosille.

3. Tulehdus jää päälle

Endoteelin tulehdus ei ole yleensä akuuttia, vaan:

• matala-asteista
• pitkäkestoista
• usein oireetonta

-> Se kuluttaa typpioksidia, lisää oksidatiivista stressiä ja kiihdyttää verisuonten ikääntymistä.

4. Verenpaine alkaa nousta

Kun verisuonet eivät enää jousta:

• ääreisvastus kasvaa
• sydän joutuu tekemään enemmän työtä
• verenpaine alkaa nousta

💡 Tärkeä oivallus: kohonneen verenpaineen taustalla on usein ensin verisuonten seinämän jäykistyminen ja endoteelin toimintahäiriö - ei sydämen pumppauskyky.

5. Vaikutukset näkyvät koko kehossa

Koska kehossamme on yli 100.000 kilometriä verisuonia ja endoteeli on läsnä kaikkialla verisuonistossa - aivoissa, silmissä, sydämessä, varpaissa ja muissa elimissä - endoteelin toimintahäiriö tai vaurio ei jää paikalliseksi ongelmaksi. 

Se voi näkyä eri puolilla kehoa, erityisesti elinten pienissä verisuonissa. 

Mikroverenkierron endoteelin toimintahäiriö on keskeinen taustatekijä monien elinten verenkiertohäiriöissä.

Se voi näkyä esimerkiksi:

• 🧠 aivoissa → heikentynyt verenkierto ja kognitiiviset muutokset
• 👁️ silmissä → verkkokalvon mikroverenkierron häiriöt ja retinopatia
• ❤️ sydämessä → kohonnut infarktiriski
• 🧠 munuaisissa → munuaisten toiminnan heikkeneminen ja häiriöt
• 🍽️ suolistossa → mikroverenkierron heikkeneminen ja tulehdus, jotka voivat häiritä ravintoaineiden imeytymistä ja lisätä suoliston läpäisevyyttä
• 💪 seksuaaliterveydessä → erektiohäiriöt

 -> Sama perusmekanismi, eri oireet. Endoteelin vaurio ei ole yksittäinen sairaus, vaan biologinen tila, joka avaa oven monille kroonisille sairauksille.

 👁️ Esimerkki: Silmissä tapahtuvien muutosten tausta

Verkkokalvon (retinan) mikroverenkierto on erityisen herkkä endoteelin toimintahäiriölle. Pitkään jatkuva hyperglykemia, matala-asteinen tulehdus ja oksidatiivinen stressi voivat vaurioittaa retinan pieniä verisuonia.

 
Nämä muutokset voivat näkyä mikroverenkierron häiriöinä ja silmänpohjan muutoksina. Diabeettinen retinopatia on yksi tunnettu esimerkki, mutta samankaltaisia muutoksia voi myös esiintyä ihmisillä, joilla ei ole todettu diabetesta. Endoteelin toimintahäiriö edeltää usein silmänpohjassa näkyviä vaurioita. Ajan myötä tämä voi johtaa näön heikkenemiseen. 
Silmien pienet verisuonet ovat usein ensimmäisiä paikkoja, joissa endoteelin toimintahäiriö tulee näkyväksi.

MITÄ TARKOITTAA ENDOTEELIN TOIMINTAHÄIRIÖ?

Kun endoteeli menettää terveytensä, puhutaan endoteelin toimintahäiriöstä.

Tämä alkaa lähes aina endoteelin tulehduksesta. Endoteelin toimintahäiriöllä tarkoitetaan tilaa, jossa endoteeli ei enää pysty hoitamaan omia tehtäviään normaalisti.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että endoteeli:

• ei reagoi oikein verenkierron tarpeisiin
• ei tuota riittävästi typpioksidia (NO)
• menettää kykynsä säädellä verisuonten joustavuutta ja läpäisevyyttä 
• alkaa edistää tulehdusta ja hyytymistä suojaamisen sijaan

Endoteelin rakenne on vielä pääosin ehjä, mutta sen biologinen toiminta on häiriintynyt. 

Aluksi kyse on toiminnallisesta häiriöstä: endoteeli on ärtynyt, tulehtunut, reagoi väärin ja tuottaa vähemmän typpioksidia. 

Jos kuormitus jatkuu kuukausia tai vuosia, tulehdus muuttuu vähitellen rakenteelliseksi vaurioksi. 

MIKSI EMME TUNNE JOS ENDOTEELI VOI HUONOSTI?

Tämä voi olla yksi endoteelin toimintahäiriön keskeisimmistä ja hämmentävimmistä piirteistä. 

Emme tunne endoteelin tulehdusta tai vaurioita, koska verisuonen sisäpinnassa ei ole kipu- tai tuntoaistia. Endoteeli voi tulehtua, jäykistyä ja menettää toimintakykyään ilman, että tunnemme siitä mitään. 

Ei ole kipua. Ei selkeitä oireita eikä mitään hälyttävää verikokeiden tuloksissa. 

Silti kehossa on jo käynnistynyt biologinen prosessi, joka voi ajan myötä johtaa moniin kroonisiin sairauksiin.

Endoteelin toimintahäiriö on jatkumo, ei äkillinen tapahtuma. Se alkaa tulehduksesta, jatkuu toiminnallisena häiriönä ja voi pitkään jatkuessaan johtaa rakenteelliseen vaurioon.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa tähän puututaan, sitä palautuvampi tila on.

Juuri tätä endoteelin toimintahäiriötä pidetään yhtenä varhaisimmista vaiheista monien sydän- ja aineenvaihduntasairauksien kehityksessä - usein kauan ennen diagnooseja ja oireita.

Kun ymmärsin tämän, tajusin, että se, etten tunne mitään, ei tarkoita, ettei mitään tapahdu.  

---

MITKÄ TEKIJÄT VAURIOITTAVAT ENDOTEELIA?

Endoteelin toimintahäiriö ei synny yhdessä yössä. Se on seurausta pitkäaikaisesta kuormituksesta, jossa useat tekijät vaikuttavat samanaikaisesti.

Keskeisiä tekijöitä ovat:

• matala-asteinen tulehdus
• insuliiniresistenssi
• oksidatiivinen stressi

Endoteelisoluja vahingoittavat hapettavat ärsykkeet, jotka lisäävät tulehdusta ja oksidatiivista stressiä verisuonten sisäpinnassa. Näitä ovat esimerkiksi: 

• tupakointi
• passiivinen tupakointi
• pienhiukkaset / ilmansaasteet
• korkea verensokeri
• korkea verenpaine
• krooninen tulehdus kehossa
• ylipaino
• runsas alkoholin käyttö  

Endoteelisoluja vahingoittaa myös metaboliset häiriöt eli tilat, jolloin energia-, rasva-tai sokeriaineenvaihdunta on häiriintynyt ja vaikutukset alkavat heijastua suoraan verisuonten sisäpintaan. Näitä ovat esimerkiksi:

• insuliiniresistenssi
• ylipaino
• metabolinen oireyhtymä
• keskivartalolihavuus
• tyypin 2 diabetes
• rasvamaksa.

Usein nämä tekijät esiintyvät samanaikaisesti ja ruokkivat toisiaan mikä kiihdyttää endoteelin tulehdusta ja tulehdusta koko kehossa sekä endoteelin toimintahäiriön kehittymistä. 

👉 Seuraavassa artikkelissa avaan tarkemmin, miten erityisesti moderni elämäntapa ja ruokavalio kuormittavat endoteelia – ja miksi vaikutukset osuvat ensimmäisenä juuri verisuonten sisäpintaan.

---

ENDOTEELIN TOIMINTAHÄIRIÖN KLIININEN MERKITYS

Tutkimuksissa endoteelin toimintahäiriö on yhdistetty mm.:

• kohonneeseen verenpaineeseen
• ateroskleroosiin
• sydäninfarktiin ja aivohalvaukseen
• tyypin 2 diabetekseen
• tulehdustilaan
• tromboosiin
• erektiohäiriöihin
• kognitiivisiin häiriöihin ja muistisairauksiin

Nykykäsityksen mukaan monet krooniset sairaudet jakavat yhteisen juurisyyn: heikentyneen endoteelin toiminnan ja riittämättömän typpioksidituotannon.

MIKSI VERIKOKEET VOIVAT OLLA VIELÄ "NORMAALIT"?

Endoteelin toimintahäiriö on toiminnallinen, ei vielä rakenteellinen ongelma.
Siksi:

• perinteiset verikokeet voivat olla viitealueilla
• verisuonten sisäpinnan tila ei näy suoraan mittauksissa - ongelma jää helposti piiloon

Keho kuitenkin antaa usein pieniä vihjeitä – jos niitä osaa kuunnella.

LOPUKSI

Endoteelin toimintahäiriö ei synny yhdessä yössä. Se kehittyy hiljalleen, usein huomaamatta - kauan ennen kuin oireet tai sairaudet tulevat näkyviksi.

Juuri siksi ymmärrys endoteelista on niin tärkeä ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Kun ymmärrämme, mitä endoteeli tarvitsee voidakseen hyvin - ja mitkä tekijät sitä kuormittavat - voimme vaikuttaa terveyteemme jo ennen kuin sairaus ehtii kehittyä.

👉  Seuraavassa artikkelissa - vielä ennen ratkaisuihin siirtymistä - pureudun siihen, mitkä asiat vaurioittavat endoteelia; erityisesti mitkä modernissa elämäntavassa ja mitkä asiat ruokavaliossa kuormittavat endoteelia esimerkiksi miksi toistuvat verensokeripiikit ja matala-asteinen tulehdus osuvat ensimmäisenä juuri verisuonten sisäpintaan?

Upeaa, että olet kiinnostunut hyvinvoinnistasi ja tämän tiedon äärellä! 

Iloa ja valoa

Kati

Endoteeli – verisuonten unohdettu elin

Hei sinä ihana! Hienoa, että olet löytänyt blogini! 

Mitä enemmän opin typpioksidista ja endoteelista, sitä enemmän innoissani olen aiheesta! 

Miksi? Koska, kuten kollegani aina osuvasti sanoo, tieto lisää turvaa! Heti kun sinulla on tämä tieto, sinulla on myös avaimet siihen, miten turvata omaa hyvinvointiasi!

Viime postauksessa Typpioksidi lääketieteessä – Nobelpalkittu läpimurto, joka muutti sydän- ja verisuonitieteen lupasin sukeltaa syvemmälle siihen, mikä endoteeli on ja mitkä ovat sen tehtävät. Nyt on sen aika.

MIKÄ ENDOTEELI ON? 

Endoteeli on ohut, yhden solukerroksen paksuinen kudos, joka verhoaa kaikkien verisuonten sisäpinnan sydämestä aina pienimpiin hiussuoniin asti.

Vaikka endoteeli on äärimmäisen ohut, se on toiminnallisesti yksi kehon tärkeimmistä elimistä. 

Nykykäsityksen mukaan endoteeli ei ole passiivinen verisuonten sisäpinta tai vuoraus, vaan aktiivinen hormonaalinen ja aineenvaihdunnallinen elin, joka reagoi jatkuvasti siihen, mitä verenkierrossa tapahtuu.

Endoteeli on suorassa kosketuksessa vereen - kaikkeen siihen, mitä syömme, juomme ja hengitämme.

MITEN SUURI ENDOTEELI ON? 

Iho on kehon suurin ulkoinen elin, mutta endoteeli on kehon laajin ja yksi tärkeimmistä sisäisistä elimistä.

• Aikuisella endoteelin kokonaispaino on arviolta noin 1 kilogramma

• Jos endoteeli levitettäisiin tasaiseksi pinnaksi, se peittäisi jopa 4–6 jalkapallokentän kokoisen alueen

Toisin sanoen: endoteeli on pinta-alaltaan yksi kehon suurimmista elimistä – vaikka emme koskaan näe sitä (ellet ole verisuonikirurgi 🙂).

MIKSI ENDOTEELI ON NIIN TÄRKEÄ? 

Kun puhutaan sydän- ja verisuoniterveydestä, huomio kiinnittyy usein sydämeen, verenpaineeseen tai kolesteroliarvoihin. 

Harvemmin puhtaan siitä kudoksesta, joka on näiden kaikkien taustalla - endoteelistä. 

Silti juuri endoteeli on se paikka, jossa verisuonten terveys joko säilyy tai alkaa vähitellen horjua.

Ja on hyvä ymmärtää, että verisuonten terveys ja endoteelin toiminta liittyy koko kehon hyvinvointiin, eivät vain sydän- ja verisuoniterveyteen.

MITKÄ OVAT ENDOTEELIN KESKEISET TEHTÄVÄT?

Erityisen tärkeää on se, että terve endoteeli tuottaa typpioksididia (NO)  - molekyyliä, joka pitää verisuonet justavina, verenkierron sujuvana ja kudosten aineenvaihdunnan toimivana.

Kun endoteeli on terve ja voi hyvin, koko keho toimii. 

Kun endoteeli vaurioituu, seuraukset näkyvät laajasti - usein jo ennen kuin yksikään verikoe näyttää mitään poikkeavaa.

Terve endoteeli toimii eräänlaisena kehon liikenteenohjaajana ja suojakerroksena. 

Se säätelee:

• verenvirtausta ja verisuonten joustavuutta 
• verenpainetta 
• tulehdusreaktioita 
• veren hyytymistä 
• aineenvaihduntaa – eli ravintoaineiden (kuten glukoosin, rasvahappojen ja aminohappojen) sekä hormonien, erityisesti insuliinin, kulkua verenkierrosta kudoksiin ja solujen käyttöön

---

Seuraavassa artikkelissa  - ennen kuin menen ratkaisuihin - tahdon avata tarkemmin sitä, miten endoteeli vaikuttaa aineenvaihduntaan ja miksi endoteelin toiminta on keskeistä glukoosin ja insuliinin toiminnan kannalta.

Miksi? Koska Suomessa ja maailmalla esidiabeteksen sekä diabeteksen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisten vuosikymmenten aikana -  ja nyt on tullut uutta tietoa siitä, miten insuliiniresistenssin taustalla onkin endoteelin toimintahäiriö.

👉 Kun endoteeli ei voi hyvin, syntyy endoteelin toimintahäiriö – usein huomaamatta, ja se on hiljainen alku monille sairauksille.

Hienoa, että olet mukana lukemassa blogiani! Tätä tietoa on ilo jakaa!

Iloa ja valoa,

Kati

Typpioksidi lääketieteessä – Nobelpalkittu läpimurto, joka muutti sydän- ja verisuonitieteen

Edellisessä kirjoituksessa kerroin, mikä typpioksidi on ja miksi se on elintärkeä kehon viestimolekyyli. 

Tässä kirjoituksessa siirrytään askeleen syvemmälle siihen hetkeen, jolloin moderni lääketiede joutui muuttamaan koko käsityksensä verisuonten toiminnasta.

Voi olla vaikea uskoa, että yksi kehon tärkeimmistä "viestinviejistä" onkin pieni kaasu. Typpioksidin (NO) tunnistaminen elintärkeäksi signaalimolekyyliksi on yksi modernin lääketieteen merkittävimmistä läpimurroista.

Typpioksidi on näkymätön, mutta ratkaiseva signaalimolekyyli, joka auttaa verisuonia toimimaan oikein ja koko elimistöä pysymään tasapainossa.

Kaikki alkoi yksinkertaisesta mutta mullistavasta havainnosta: verisuonet pystyvät rentoutumaan vastauksena tiettyihin biologisiin signaaleihin. Tätä ilmiötä alettiin kutsua endoteeliriippuvaiseksi relaksaatioksi.

  

LÄPIMURTO, JOKA MUUTTI KÄSITYKSEN VERISUONTEN FYSIOLOGIASTA

Vuonna 1980 yhdysvaltalainen farmakologi Robert F. Furchgott havaitsi, että verisuonet rentoutuivat vain silloin, kun niiden sisäpinta eli endoteelisolukerros – oli ehjä. 

Jos endoteeli vaurioitui, relaksaatio ei enää tapahtunut.

Tämä vahvisti, että endoteeli ei ole vain passiivinen pinnoite, vaan aktiivinen toimija; terve endoteeli vapautti ainetta, joka käski ympäröiviä sileitä lihaksia rentoutumaan. Hän kutsui tätä salaperäistä ainetta nimellä endoteeliperäinen relaksoiva tekijä (EDRF).

Se oli iso uutinen, koska ajatus kaasusta elimistön tärkeänä viestimolekyylinä tuntui pitkään lähes mahdottomalta.

Havainto johti vallankumoukselliseen ajatukseen: endoteeli ei ole pelkkä passiivinen pintakerros, vaan aktiivinen elin, joka säätelee verisuonten toimintaa kemiallisten viestien avulla (lähettää viestejä ympäröiville sileille lihassoluille)

Muutamaa vuotta myöhemmin tutkijat Louis J. Ignarro ja Ferid Murad tunnistivat EDRF:n yhdeksi ja samaksi molekyyliksi: typpioksidiksi (NO). 

Tämä löytö mullisti täysin käsityksen sydän- ja verisuonijärjestelmän säätelystä ja muutti koko sydän- ja verisuonifysiologian.

                                   

NOBEL-PALKINTO JA UUSI BIOLOGINEN PARADIGMA

Vuonna 1998 Furchgott, Ignarro ja Murad palkittiin lääketieteen Nobel-palkinnolla typpioksidin roolin paljastamisesta sydän- ja verisuonijärjestelmän viestimolekyylinä.

Löydöksen merkitys oli valtava, sillä se haastoi aiemman biologisen ajattelun: Ennen typpioksidin löytöä sydän- ja verisuonijärjestelmä ymmärrettiin hyvin mekaanisesti.

Aiemmin ajateltiin, että:

• verisuonet supistuvat ja laajenevat lähinnä hermoston ohjauksessa 
• verenpaineen säätely tapahtuu pääasiassa sydämen ja hormonien kautta 
• verisuonten sisäpinta on lähinnä passiivinen putken seinämä

TYPPIOKSIDI MUUTTI TÄMÄN AJATTELUN TÄYSIN

Typpioksidi nousi keskiöön verisuonten säätelyssä – mutta tutkimus ei pysähtynyt siihen.

Tämän ansiosta opittiin, että kaasut, jota aiemmin pidettiin lähinnä myrkyllisenä tai merkityksettöminä, voivatkin toimia kehon kannalta ratkaisevina viestinviejinä.

Kun Nobelin palkinnon saajat osoittivat, että verisuonten rentoutuminen vaati ehjän endoteelin sekä tunnistivat EDRF:n typpioksidiksi oivallettiin, että sydän- ja verisuonijärjestelmä on aktiivinen viestintäverkosto, ei pelkkä putkisto ja että verisuonten säätely ei tapahdu vain "ylhäältä käsin", vaan paikallisesti solutasolla.

Terve endoteeli aistii verenvirtauksen, paineen ja kemialliset signaalit, tuottaa typpioksidia ja lähettää käskyn ympäröiville lihassoluille rentoutua.

Tämä tarkoitti, että verisuoni säätää itse itseään, verenkierto mukautuu reaaliajassa, sydän ei ole yksin vastuussa verenkierron hallinnasta.

MIKSI TÄMÄ MULLISTI KOKO SYDÄN- JA VERISUONIFYSIOLOGIAN?

Tämä muutti täysin käsityksen siitä, mistä sydän- ja verisuonisairaudet oikeasti alkavat.

1. Endoteelista tuli keskiössä oleva elin

Typpioksidin myötä endoteeli nousi passiivisesta pintakerroksesta aktiiviseksi säätelyelimeksi.

-> Seuraavassa blogipostauksessa kerron tarkemmin endoteelistä ja sen tehtävistä.

2. Verenpaine ja verisuoniterveys ymmärrettiin uudella tavalla

ennen korkea verenpaine = Liikaa painetta tai liikaa supistumista

Typpioksidin jälkeen: korkea verenpaine = usein heikentynyt typpioksidin tuotanto. Ongelma ei ole vain sydämessä, vaan verisuonen seinämässä.

3. Paikallinen säätely syrjäytti "yhden säätimen" mallin

Typpioksidi osoitti, että 

• jokainen verisuonen osa tekee jatkuvasti itsenäisiä päätöksiä
• verenkierto ei ole keskitetty järjestelmä
• keho toimii hajautetun älykkyyden periaatteella

Tämä ajatus levisi myöhemmin:

• sydänfysiologiaan 
• aivoverenkiertoon 
• mikroverenkiertoon 
• elinten hapensaannin ymmärtämiseen

TYPPIOKSIDI EI OLE VAIN VERISUONIJUTTU

Aluksi huomio kohdistui siihen, miten typpioksidi auttaa verisuonia rentoutumaan ja edistää veren virtausta. Sittemmin kuva on laajentunut merkittävästi. Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet, että typpioksidilla on rooleja muun muassa:

• immuunijärjestelmän toiminnassa
• hermoston viestinnässä (toimii hermoston viestimolekyylinä sekä aivoissa että ääreishermostossa)
• solujen aineenvaihdunnan säätelyssä
• mitokondrioiden toiminnan säätelyssä
• suojaa kudoksia tulehdukselta ja hapetusstressiltä

Nykyään typpioksidia pidetään universaalina säätelijänä, joka yhdistää verisuoni-, hermo- ja immuunijärjestelmät toisiinsa ja pitää kehon toiminnan sujuvana.

TYPPIOKSIDI JA SUOLISTON HYVINVOINTI

Yksi usein unohdettu näkökulma on typpioksidin merkitys suoliston hyvinvoinnille. Suolisto on yksi kehon eniten verta vaativista elimistä. Sen limakalvo uusiutuu jatkuvasti ja on vahvasti riippuvainen hyvästä mikroverenkierrosta. Typpioksidi säätelee mikroverenkiertoa ja auttaa pitämään suoliston limakalvon terveenä.

Typpioksidi vaikuttaa myös suoliston sileän lihaksen toimintaan ja suoliston liikkuvuuteen. Riittävä typpioksidin tuotanto tukee suoliston normaalia rytmiä, kun taas heikentynyt tuotanto voi altistaa

kouristuksille, ummetukselle ja toiminnallisille vatsavaivoille.

Lisäksi typpioksidilla on rooli suoliston immuunipuolustuksessa ja tulehduksen säätelyssä. Se auttaa kehoa puolustautumaan haitallisia mikrobeja vastaan sekä tukee suoliston ja immuunijärjestelmän välistä tasapainoa. 

Suomessa suolisto-ongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti viime vuosikymmenten aikana. Kun ymmärretään typpioksidin merkitys verenkierron, hermoston ja immuunipuolustuksen säätelyssä, alkaa myös hahmottua, miksi suoliston hyvinvointi ei ole irrallinen osa terveyttä vaan tiiviisti sidoksissa koko kehon säätelyjärjestelmään.

Miksi tällä on merkitystä sinulle?

Koska verenkierto ei ole vain "veren kulkua", vaan koko kehon huoltojärjestelmä. Kun verisuonet toimivat joustavasti ja oikein, kudokset saavat happea ja ravintoaineita ja kuona-aineet poistuvat kehosta tehokkaasti. Kun säätely häiriintyy, riski monille sydän- ja verisuonisairauksille kasvaa. 

Typpioksidin tarina muistuttaa siitä, miten joskus kaikkein pienin tekijä voi muuttaa koko tieteenalan suunnan.

Miksi tästä ei puhuta enempää?

Vaikka typpioksidin merkitys sydän- ja verisuonijärjestelmän säätelyssä on ollut tieteellisesti tiedossa jo yli 25 vuotta, sen roolia ei ole vieläkään laajasti ymmärretty – ei edes sairaanhoidossa tai terveydenhuollossa.

Syynä ei ole tiedon puute, vaan se, että typpioksidi haastaa perinteisen lääketieteellisen ajattelun: se ei ole hormoni, ei entsyymi eikä klassinen välittäjäaine, vaan kaasu, joka toimii solujen välisenä viestinä.

Lisäksi typpioksidin tuotanto on vahvasti sidoksissa elämäntapoihin, ravitsemukseen ja endoteelin kuntoon – alueisiin, jotka jäävät usein lääkehoitoa painottavan koulutuksen ja hoitomallien ulkopuolelle.

JATKOA LUVASSA: ENDOTEELI VALOKEILASSA

Typpioksidin tarina ei kuitenkaan ole kokonainen ilman yhtä keskeistä tekijää: endoteelia.

Endoteeli on ohut mutta äärimmäisen aktiivinen solukerros verisuonten sisäpinnalla. Endoteeli on paikka, jossa suuri osa typpioksidin vaikutuksista syntyy – ja jossa myös monet sydän- ja verisuonisairaudet saavat alkunsa.

Seuraavassa blogikirjoituksessa avaan tarkemmin:

• mitä endoteeli oikeastaan on
• mitkä ovat sen keskeiset tehtävät elimistössä
• mikä on endoteelin toimintahäiriön kliininen merkitys sydän- ja verisuoniterveyden kannalta

Kun ymmärtää paremmin endoteelin roolia, alkaa myös ymmärtää miten ja miksi pienet solutason muutokset voivat ajan myötä näkyä verenpaineessa, verisuonten jäykkyydessä ja sydämen kuormituksessa.

👉 Jatketaan tästä seuraavassa postauksessa.

Upeaa, että hyvinvointiasiat kiinnostavat sinua ja olet löytänyt blogini

Iloa & Valoa

Kati