sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Väärennetty ruoka




On se hienoa, että totuus ruuasta ja teollisen ruuan valmistuksesta tulee julkiseksi ja kuluttajien tietoisuus nousee. Aikaisemmin minäkin olin markkinavoimien ja mainostajien johdateltavissa ja luulin esim. Fitness-murojen olevan urheilijoille terveellistä ruokaa. 


Tietoisuuden sekä elävän ravinnon ja pH-kokkaustaitojen lisäännyttyä sitä tulee ostettua vähemmän ja vähemmän prosessoitua ruokaa. Kaupasta tulee ostettua ruokaa lähinnä hedelmä- ja vihannesosastolta ja siemeniä kuivahyllystä. Ihmettely on kauppareissulla molemminpuolista; kassa ihmettelee ostamieni kurkkujen määrää ja minä ihmettelen sitä kaupan metrinpituisia leipä/keksi-, lihatuote- ja maitotuoterivistöjä.


Itsellänikin ensimmäinen askel oli tuoteselosteiden lukeminen ja käsittelemättömään luomuruokaan siirtyminen. Siihen kannustaa myös huominen ohjelma Väärennetty ruoka. Kiitos YLE!


Ohjelmassa ei välttämättä oteta kantaa broilereiden tehotuotantoon tai lihatuotannon antibioottidopingiin. Siihen voi tutustua Jonahtan Foyerin kirjassa Eläinten syömisestä tai Food Inc. elokuvassa (mitä saa vuokrattua Makuunista).


Katsokaa huomenna Silminnäkijä TV2:lta!




Silminnäkijä -ohjelma: Väärennetty ruoka
YLE TV2 maanantaina 21.2.
YLE Areena



Savukinkkua ei ole savustettu, ja lihavalmiste sisältää pesuaineen ainesosia. Mitä me oikein syömme?
Silminnäkijä selvitti eturivin asiantuntijoiden avulla joidenkin tavallisten, jokapäiväisten ruokatuotteiden sisältöä, lisäaineiden määrää sekä valmistusmenetelmiä. "Lisäainesarjassa" voiton vei italiansalaatti, jossa on 17 erilaista E-merkinnällä varustettua lisäainetta. Silti tuotteen kylkeen ei vaadita "Voi vaarantaa terveytesi" -merkintää.


- Lisäaineista tuskin on terveyshaittoja, ellei niitä syö yksipuolisesti ja paljon, sanoo Suomen Akatemian terveystutkimusyksikön johtaja Mikael Fogelholm.


- Huijauksen rajamailla ollaan sen sijaan valmisruokien markkinoinnissa. Värikkäiden pakkausten teollinen sisältö ei aina vastaa lupauksia. Markkinalupaukset eivät poikkea kosmetiikka- tai autoteollisuudesta.


Nykyään pidetään ilmeisesti täysin hyväksyttynä, että savustetuksi mainostettu kinkku ei ole lainkaan savustettu vaan maustettu aromeilla; kermajäätelössä on korkeintaan viisi prosenttia kermaa; kinkkuvalmisteessa ei ole kinkkua, vaan makkara-aineksia; kevytmajoneesissa ei ole lainkaan majoneesia; kasvirasvasekoite on tehty maitorahkasta ja eläinperäisistä lisäaineista; broilerin hunajamarinadi on valmistettu palmuöljystä ja aromeista; täysjyväruis on puoliksi vehnäjauhoa, tai että uunituore leipä on tehty vuoden pakasteessa olleesta teollisuustaikinasta.


- Jos epäröit, mitä kaupan tuotteista voi syödä, niin soita isoäidille ja kysy, miten vanhanaikainen kaalilaatikko valmistetaan, neuvoo ylilääkäri, fysiatri Veli-Pekka Valkonen.

- Minua huolestuttaa teollisessa elintarvikeketjussa joidenkin lisäaineiden laaja käyttö. Esimerkiksi makeutusaine aspartaami on Yhdysvalloissa kielletty, mutta täällä sitä lisätään virvokkeisiin, kevyttuotteisiin ja jopa terveystuotteisiin.



Monet lisäaineista ovat tuttuja maali-, räjähde, pesuaine- ja kosmetiikkateollisuudesta. Ruuassa erityisen suosittuja lisäaineita ovat erilaiset fosfaatit, diglyseriidit sekä liuta teollisesti tuotettuja aminohappoja, joilla ei ole edes E-merkintää. Näiden aineiden käyttöä on vaikea perustella farmakologisesti.


E-merkittyjä lisäaineita on noin 350 erilaista, ja ne on hyväksytty direktiivillä Brysselissä. Siksi niitä ei saa Suomessa muuttaa. Ei edes vaikka haluaisimme.


Todellisuudessa kemikaaleilla ja teollisilla lisäaineilla on lyhennetty valmistusaikaa, raaka-aineiden kulutus on pudotettu minimiin ja tuotteiden hyllyikä saatu lisättyä moninkertaiseksi verrattuna alkuperäiseen vaihtoehtoon.


Tavallisen asiakkaan on mahdotonta hahmottaa teollistuneen elintarvikeketjun kaikkia osia, eikä ruokakaupassa voi enää käyttää ihmiselle luonnostaan annettuja tarkastuselimiä, kuten nenää, silmiä ja käsiä. Kalat, salaatit ja pasteijat on pakattu muoviin, lihat upotettu marinadiin ja kevyttuotteet piilotettu värikkäisiin pakkauksiin.


Paremmin varustetussa marketissa on yleensä tarjolla vähintään 6000 erilaista elintarviketta. Pelkästään leipähyllyssä voi olla yli 250 erilaista ruokaleipää, ja päälle tulevat puolivalmisteet, näkkileivät, keksit, kahvileivät jne.


- Suurin ongelma on joidenkin tuotteiden harhaanjohtavat nimet sekä tuoteselosteiden epäselvyys, väittää Elintarviketarkastusviraston asiantuntija Tytti Ikonen.

Toimittaja: Matts Dumell.
Tuottaja: Hannele Valkeeniemi.
Tuotanto: Yle Ajankohtaistoiminta.




7 kommenttia:

  1. Kiitos ohjelma vinkistä! Pitääpä katsoa se jahka se on nähtävillä Areenan puolella.

    Tosiaan tieto, ja joskus kantapään kauttakin opitut asiat, auttavat merkittävästi päivittäisten ravitsevien ruokavalintojen tekemisessä. Jos jossain lukee sanat light tai jonkin "kaltainen", niin tietää jo jättää kyseisen tuotteen ostamatta.

    VastaaPoista
  2. Niinpä! On hyvä, että ihmisiä ravistellaan näillä paljastuksilla tietoisemmaksi asioista, vaikka monet jatkavatkin sitten ihan normilinjalla. Jokainen kulkekoot omaa poikuaan :)

    VastaaPoista
  3. Minäkin sain juuri kassalla kommenttia ostamieni vihreiden määrästä :D Kassa: "Nyt on ainakin vihreää vähäksi aikaa!" Minä "Jep..." Teki mieli sanoa, että nämä olivat kylläkin tälle päivälle tarkoitettuja :D

    VastaaPoista
  4. :D Tuollaisiin kommentteihin ihan ilolla vastaan, että nämä riittävät pariin avokado-viherpirtelöön & joskus olen jäänyt kirjoittamaan kassaneidille reseptiäkin :)

    VastaaPoista
  5. Harmi,ettei tuota ohjelmaa voinut jälkikäteen katsoa Suomen ulkopuolella. Huomasin muuten vasta nyt kommenttisi Sekalaista-blogissani,jonne olit jättänyt viestin syksyllä,Tuo blogi on sellainen extra-blogi,jota käytän silloin tällöin ,ja tänään pitkän tauon jälkeen updeittasin sitä blogia ja huomasin tuon kommenttisi,joten kiitos:)

    VastaaPoista
  6. Miksiköhän se on niin, ettei tallennetut ohjelmat näy Suomen ulkopuolella. Olen itsekin huomannut saman.
    Ja kiva, että bongasit kommenttini.

    VastaaPoista